torstai 19. toukokuuta 2011

En valita, kunhan toteen

Tietteks sen olon ku kolme lasta kirmaa ympäriinsä, on pakko miettii pää sauhuten mitä syödään illalla, kainalossa roikkuu kassillinen ruokaa ja vaatteita, käsissä on kolme takkia, pyöräilykypärä ja waveboard. Yks haluu jätskii, yhen pitää ehtii treeneihin ja yks ei haluu millään lähtee kauppaan. Sit pankista soitetaan, et oot vielä yhen kuukauden jälkeenki ainaki viel kaks viikkoo ilman pankkikorttia. Sit illalla sovitaan, et voidaan kattoo leffaa kymmentä vaille kasiin, ja kasilta alkaa tappelu et ei mennä nukkuun. Sit halutaan kuulla satu, lukee kirjaa ja kuunnella ceedeetä. Sit toinen kaksosista haluu ceedeen pois päältä ja toinen haluu kuunnella sitä eteenpäin. Sit yks valittaa pahoja unia vaiks ei oo varmasti viel ehtiny edes nukahtaa. Sit siivooja soittaa että tulee sittenki huomenna, ja päivän suunnitelmat menee uusiks, etkä voi nukkua päivällä silmäystäkään. Sit katot maailman ihanimmat videon youtubesta ja muistat, että et vastannu yhen jätkän viestiin moneen päivään koska se oli mielestäs tylsä. Sit ku yrität rauhassa kattoo Germany's Next Topmodelia ja olla koneella, kuuluu ylhäältä huuto "maYYY mul on kauhee mahakipu!" ja tiiät et koulussa on liikkeellä mahatautia. Ja sit podet puolen vuoden jälkeenkin vielä huonoa omaatuntoa, että haluat viikonloppuisin mennä omia menoja, vaikka tiedät että ne ovat omaa aikaasi ja vietät perheen kanssa aikaa viikolla 24/7. Ja pelkäät ettet vietä tarpeeks aikaa kavereiden kanssa. Ja muutenki mielessä pyörii abouttes 3 miljoonaa asiaa.

Lauantaiaamuun siis yksinhuoltajuutta. Mä hankin tulevaisuudessa vaan koiria.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

May kiittää kommentoinnistasi :)