Reffasin tsirbulat ja D:n ja suunnattiin kohti irkkupubi O'Reillyssiä. Olin kuullu et siel on muitaki suomalaisia, mutta voi luoja, terassihan oli ihan piukassa! Kaunis Suomen lippu heilui katossa, ja tunnelma oli lätkapaitaisilla maanmiehillä yhtä korkealla.
Nappasin muutaman kuvan ennen pelin alkua, ja pelin edetessä porukka lisäänty kokoajan. Ddorfissa on ilmeisesti tällä viikolla jotku isot pakkausmessut, joten messuvieraitakin eksyi hyvä määrä lehtereille jänskäämään.
Ekan erän aikana tunnelma hiukan laski länsinaapurin (ainoan) maalin johdosta. Erätauoilla oli vessoissa poikkeuksellisesti miesten vessoihin jonot. Yläkerran oli meinaa valloittaneet sinikeltaiset naapurimme. Niinku kaikki tietääki, toka ja kolmas erä oli jotai ihan uskomatonta, ei varmaan tarvii rupee kertaileen. Yks-yks tilanteessa mun alko taas, jo hieman hiipunut, usko nousta, ja kaks-yks maali oli jo aika riemujuhlaa. Kolme-yks maali sai riemun repeemään, mitä hittoa, tässähän saattaa tulla maailmanmestaruus. Neljäs, viides ja kuudes maali oli jo jotai ihan utopistista. Otin yhen maalin jälkeen videoo, mut ei sitä voi tänne laittaa, koska kenenkä korvat ei sitä mun kiljumista, eikä kuvasta saa mitään selvää ku hypin ympäriinsä ku hullu.
Kun vika erää oli kolme ja puol minsaa jäljellä, joku huusi takaa: kolme minuuttia maailmanmestaruuteen! Siin kohtaa porukka rupes pikkuhiljaa tajuumaan, et ei hitto. Ei hitto sitä tunnetta, kun kauhee lauma suomalaisii repee det glider in:iin ja sen jälkeen juhlallisesti Maamme -lauluun. Se oli vaan jotain ihan uskomatonta! Mestaruuden varmistuttua (siin about 5-1 kohalla) tuli ekaa kertaa täälläolon aikana harmitus siitä, ettei oo Suomessa. Onneksi suuri, äänekäs ja mahtava suomalaisporukka helpotti vähän asiaa :) Nii ja katottiin tosiaan siis saksalaiselta kanavalta, ja välillä näytettiin Mertarannan Venäjä -pelin ilmaveivimaalin selostusta :D muilla oli hauskaa kattella sitä, mutta meillä suomalaisilla oli hauskaa myös kuunnellessa. Voi Antsa, oot ihana <3 ja voin kertoo että ikävä oli pelejä seuratessa!
Muutama jännä katse saatiin ohikulkijoilta, että mitäs hittoa tuolla tapahtuu. Muutama jäi seuraamaan peliä, muutama tuli myöhemmin onnittelemaan. Myös pari yläkertalaista kävi onnittelun sanat lausumassa :)
Me jatkettiin kolmistaan juhlimaan voittoa yhelle klubille, ja saatiin aika paljon selitellä miks meil on Suomen liput poskissa ja otsassa lukee sinisellä FIN. Vastaus kuului joka kerta: "ÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄIIIIIIIKKKSSSSSSSS KOSKA ME VOITETTIIN JUST MAAILMANMESTARUUUUSS IIIIIIIIIKKKKS!!" englanniksi, saksaksi, ja kerran jopa ruotsiksi. Ainoa illan miinuskohta oli siinä, että haupparilla huomasin, ettei arkena mene junia kotiin ollenkaan ennen aamuyötä. Normaalisti pääsisin naapurikaupungin kautta, mut nyt en edes niin. Noh, sit vaan pariks tunniks S1:lle nukkumaan ja aamuyön junilla kotiin. Mutta eipä harmittanu ku herätessä muisti viime illan tapahtumat.
Maanantaina seurasin katsomo.fi:stä kultajuhlia. Ja kiljuin. Ja taputin. Ja hypin. Ja huusin. Ja itkin. Ja nauroin. Hyvii tollaset puolentoista tunnin yöunet näin mielen tasapainoa aatellen :D
Asiasta kolmanteen, käytiin sillon lauantaina kysyyn Suomen lippuja yhelt myyjält. Vastauksena saatiin "loppuunmyyty" Just. Muutama kisaturisti ja täällä asuva suomalainen siis oli paikalla. Täällä nrw:n alueellahan asuu teollisuuden takii ihan äly paljon suomalaisii. Joten melkein ku ois ollu Hki:n kauppatorilla ;P
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
May kiittää kommentoinnistasi :)