sunnuntai 21. elokuuta 2011

Heissuli vei

Nyt on aikalailla viikko tamperelaisuutta takana, ja fiilis on korkealla. Paljon uutta ja mahtavaa on mahtunut jo tähän yhteen viikkoon, joten en voi odottaa mitä tulevaisuus tuo tullessaan :) Tän viikonlopun aikana oon mm. tavannu saksankaverin, joka on Suomessa lomailemassa, ollu Särkänniemessä (delfiinit oli ykkössuosikki!) ja vaan olla möllötelly Frendejä tuijotellen. Mut oon huomannu, et bloggausinto on aikalailla pyöree nolla. En jaksa ees kaivaa kameraa esiin, saatikka sit siirtää niitä muutamaa napattua kuvaa koneelle. Joten MayDay hiljenee nyt hetkiseksi. Mutta never say never, ei tää vältsist mikään end of the story oo, pieni tauko vaan :) Ihanaa alkavaa syksyä :)

keskiviikko 17. elokuuta 2011

Pieniä koululaisia liikenteessä

Eka päivä takana, ja fiilikset ristiriitaset. Koulu on tosi iso ja hieno, ja tilat avarat ja hyvät, ja kaikki on otettu viimosen päälle huomioon. Meidät jaettiin viiteen ryhmään, ja mä oon parasta E-luokkaa. Ryhmästäni en muista ku kahen ihmisen nimet,tutoreiden nimet muistan kaikkien, valmentajan nimestä ei mitään muistikuvaa. Eli sillä mennään :D Ihan hyvältä näytti seuraavien kolmen vuoden opinnot. Eka vuosi menee firmaa pyörittäessä, tokana tämä tyttö aikoo erikoistua, ja sit kolmantena voiski viimestään karistaa tän maan pölyt jaloistaan. Kaikki on jotenki nii ... suomalaista. Varsinki ihmiset. Tulee menee hetki tovi ennenku täs alka kunnolla kavereita saamaan, mutta me suomalaisethan tunnetusti ollaan niitä kookospähkinöitä. Tänään aion osallistua illalla kaupunkikierrokseen ja tutustua lisää ihmisiin. Olin meijän ryhmästä toinen kahdesta, joka on ihan uusilla hoodeilla ja pihalla kaikesta. Noh, mä sit vaa otin kartan ja turistioppaan kun niitä jaettiin, ja ilmotin että oon sunnuntaina tänne muuttanut, ja autuaan tiemätön koko Tampereesta. Tutorit käski sit soittaa, jos en löydä illan tapaamispaikalle. Ai nii, ja sit meil oli tälläsiä tutustumisjuttuja meijän ryhmän kanssa, ja kaikkien piti kertoa nimi, ikä, mistä on ja lapsuuden haaveammatti. Mä ilmotin olevani maY, kotipaikkani, ikää 20 vee, ja että musta piti tulla prinsessa. Muut sentään tajus vastata jotai "eläinlääkäri, poliisi, arkeologi, arkkitehti..." Mitäs sitä sitten totuutta kaunistelemaan, kun kerta kysyttiin.

tiistai 16. elokuuta 2011

Muistan jäätelökesää

Photobucket

Photobucket

Photobucket

Photobucket

Photobucket

Photobucket

Photobucket



PhotobucketPhotobucket

Photobucket

Photobucket

Photobucket

Photobucket

Photobucket

Toivottavasti syksy on tooosi paljon myöhässä.

maanantai 15. elokuuta 2011

Ny sitä mustaamakkaraa

Tää ois ny tamperelainen! Eilen pakattiin (lue: sullottiin semi väkivalloin) loput kamat autoon ja hurautettiin Tammerkosken kotiin. Muutaman tunnin vallitsi aikamoinen kaaos, kun tavaraa oli ihan joka paikassa, mutta kyllä siitä vaan sänky saatiin paikalleen, pöytä-hyllyasia kasatuksi, lamppu kattoon jne. Taistelin koko illan tavaroiden kanssa, ja vähän ennen yheksää oli viimenenki sukka oikeassa lootassaan. Kaappitilaa tässä kämpässä on ihan hirveesti, mikä on tietty ihan loistavaa. Ainaki yks hylly mun on tosin vielä hankittava huoneeseeni. Siihen asti mun hienot heitän-pöytäliinan-paffilaatikon-päälle-ja-se-on-hylly -viritykset saa luvan kelvata. Kylppäri on aika hyvällä mallilla, sinne tarvitaan enää roskis. Ostin tänää sinne maton ja yhden seinään lintattavan korin lisää mun miljoonalle kosmetiikalle. Lisäks kipasin hakemas nettipiuhan ja vedenkeittimen Gigantista. Voi että kun on taas hauskaa kun May shoppaa asioita, mistä ei tiedä hölkäsen pöläystä. Ote eletroniikkakaupan vierailusta:



may: Hei! Mä tarvittisin sellasen johdon millä mä pääsen nettiin.
myyjä: Okei, täytyyks sen olla (tähän jotain ihme teksniikkakieltä) vai (lisää outoa tekniikkakieltä)?
may: *puna alkaa levitä naamalle* No tota sellanen mis lykätään toinen pää koneeseen ja toine pää seinään ja sit pääsee nettiin. Siin pitää olla kaheksan jotain päätä! (Olin kyllä kattonut talonyhtiön ohjeet tarkkaan, että millanen piuhan pitää olla. Olin lisäksi jopa kuvannut pistokkeen varmuuden vuoksi)
myyjä: Heh, okei. Eli sun pitää varmaan ostaa tällanen ja tällanen piuha sun talonyhtiöös. Mis päin asut? Onks se uus rakennus?
may: *ilmoittaa ylpeänä talonsa nimen. koska tietää sen*
myyjä: Eli Toas? Joo, niihin menee nää *näyttää jotai pakettia* Kuinka pitkä?
may: Joo jee! No sellanen semipitkä, tarpeeks pitkä, mut ei kauheen pitkä, ei liian lyhyt.
myyjä: o.O no täs ois kolme ja viis metristä ja sit 25 jne
may: Joo se viis kuulostaa tosi hyvältä. Eli mä laitan tän pään koneeseen kii, tän toisen seinään, ja sit mä pääsen nettiin?
myyjä: Kyllä.
may: Jee, loistavaa! tattis ja moro.

En kehdannut enää kysyä samalta herralta apua vedenkeittimien kanssa, joten pällistelin keittimiä hetken aikaa, ja valitsin steinless steeliä olevan OBH Nordican. Se makso jotai 45 € ja siin on neljän vuoden takuu, joten eiks se sit oo ihan sellanen hyvä perus?





Sitten käänsin nenän kohti Prismaa. Täs mun lähellä on tosi hyvin kaikki palvelut ja tos alle kilsan päässä on tollanen kauppakeskittymä, mist löytyy kaikki alkot, apteekit, sotkat, prismat, gigantit, mäkkärit yms. Tykkään tollasista isoista marketeista silloin kun saa vaa kierrellä ja kerätä kärryyn kaikkea kivaa, mut voi elämä kun sieltä jotain etsii. Pienen maratoonaamisen jälkeen löytyi kylppärikamaa, opiskelutarvikkeita, jääpalapusseja ja muovikoreja. Paljon jäi ostamatta, mutta mun kämppiksen (joka on btw tosi kiva) kaveri on muuttamassa jenkkeihin, eikä ota oikeestaan mitään mukaansa vanhasta kämpästään. Joten me saadaan sieltä kaikki ruokailuryhmästä mikron kautta imuriin ja siivoustarvikkeisiin. Loistavaa! Nyt toi yleinen oleskelutila ja keittiö on vielä kolkon tyhjä, mutta eikähän tää tästä ala lutviutumaan. (onks se ees sana?)

Nyt mä alan viritteleen tulostinta ja kehystämään kuvia. Tänään pitäis laittaa ekaa kertaa ruokaa. Jaiks, taidän tyytyä pussipastaan. Wish me luck!

torstai 11. elokuuta 2011

Sommartiden hej hej

Etelässä jälleen! Eilen istuin puuduttavat kuus ja puol tuntii bussissa, ja tänään piti herätä jo seiskalta tekemään muuttoa. Käytiin iskän kanssa Tampereella viemässä tavaroita, ja ikeassa. Niistä lisää myöhemmin :)

Nyt ajattelin laittaa pari postausta pelkkiä kuvia kesän varrelta. Ekan jutun kaikki kuvat on ottanut Pippis :)

Photobucket

Photobucket

Photobucket

Photobucket

Photobucket

Photobucket

Photobucket

Photobucket

Photobucket

Photobucket

sunnuntai 7. elokuuta 2011

And the dreams that you dare to dream really do come true

Arvatkaapas mitä? Meitsi unohti kokonaan tän MayDayn 1-vuotispäivän! Lueskelin lempiblogiani ja aloin miettimään, että koskas oli se loppukesäinen yö, kun tän bloginrääpäleen päätin laittaa pystyyn. No sehän oli 22.7. Eli myöhäset onnitelut MayDay! Tän vuoden sisällä kirjoittaja on kasvanut ihan huimasti, ja löytänyt itsensä ihan uudella tavalla. Blogi vieläkin etsii vähän muotoaan, että millaiseksi sillisalaatiksi sitä oikein alkaisi. Voi käydä myös niin, että jatkan pohdiskelua ja arvuutteluani vielä vuodenkin päästä.

Asiasta kolmanteen, löysin pari tekstiä koneelta, toisen jonka olen kirjottanut lentokentällä saksankonetta venaillessa, ja toisen ekoilta saksapäiviltä. Voi huokaus, tosta tuntuu olevan ikuisuus. Jotenki vaikee kuvitella elämää ennen saksaa. Ehkä siks, että yritän aika systemaattisesti poistaa sitä mielestäni.

Nothing else to do, so I write. Elikkä ensin portin vaihduttua about kolme kertaa, koneessa on tekninen vika. Lähdön siis piti tapahtua klo 18.25 mutta nyt on ilmoitettu, että uusi LÄHTÖAIKA ilmotetaan vasta 19.30 :< eikä mitenkä tylsää tämmöne odottaminen. No, on sitä pari kertaa lennelty lentohenkilökunnan lakkojenki aikaan, joten ei pieni venaaminen oo mitään.

Aamulla en nukkunut yhtään, mutta siinä ysin jälkeen nukahdin taas ja heräsin kahentoista maissa. Yhden jälkeen lähettiin kentälle koulun ja pankin kautta, joissa sanoin viimeset morot siskoille. Itkemisekshän se meni. Pieni jännitys on ollu päällä koko päivän, nyt oikeestaan vaa väsyttää. Mennään jo! Tai oikeestaan on ihan hyvä että ne nyt korjaa tota ettei senkään puolikkaalla koneella lähetä lenteleen :D

Jos oon peril vaa liian myöhään, en nää tänää viel lapsii. No, se on sen ajan murhe et päästään ees lähtemään. Ihmiset kerääntyy koko ajan katteleen ku tota konetta räplätään ja vitsailee et täytyy kirjottaa testamentti, ja et jäädään loppuelämäks jumiin Suomeen. Jepajee, eihän tätä oo odotettu ku yli vuosi, että pääsee täältä. Ehkä sit pari tuntii lisää ei tunnu missään.


Muistan vieläkin sen pikkasen brittipojan, joka potki mua odotusaulassa, ja sen, kuinka hänen äitinsä yritti komentaa herraa lopettamaan. Suoraan sanottua mua ei ois tossa kohtaa haitannu, vaiks virtahepo olis istahtanu päälle, sen verran täpinöissäni olin.

Toinen pätkä on kirjotettu pari päivää myöhemmin.

Voi kun ihminen on malttamaton! Haluisin jo niin pal elää täällä täyttä elämää, harrastaa ja mennä. Mut perhana ku oon ollu tääl vasta sen alle 24 tuntii, ni ymmärrän kyllä että esim. paikkoja ei ole vielä mahdollista tuntea. Päivä on mennyt tähän mennessä tavaroiden purkamisessa ja loppujen tavaroiden hankinnassa. Käytiin kaupungin keskustassa asioilla, ihan mukava paikka :) ei mikään helmi, mutta ihan mukava. Täältähän ei mene Düsseldorfiin kuin 15 min, Hollantiin pääsee puolessa tunnissa, Belgiaan reilussa tunnissa, Ranskaan viidessä tunnissa ja Luxembourgiin parissa tunnissa. Muita kaupunkeja ihan parin tunnin automatkan päässä on mm. Hannover, Köln, Duisburg.

Lento tosiaan meni miten meni. Ensin oli viiväsymistä melkkest kaks tuntii, mutta päästiin sit viimein lähtemään. Portti vaihtu varmaan 15 kertaa ja lentoemäntä ilmotti meidän laskeutuvan puolen tunnin kuluttua Müncheniin, mutta samalla lennolla tuli toinenkin au pair! Hän on Kölnissä, joten ei kaukana siis :) ja heti kun saan tän nettiyhteyden toimimaan, ni naamakirjasta vaan lisää kohtalontovereita ettimään :) Kirjotin tän siis valmiiks wordiin, kun en bloggeriin tai nettiin ylipäänsä vielä pääse.


Teksti poukkoilee kuin jänis ajovaloissa :D no mut nii poukkoili ajatuksetki. Ja mites toi faktapuoli tossa kohtaa? Muuten hyvä, paitti et Hannoveriin on OB:stä about neljän tunnin ajaminen :D

Tänään oon mm pudonnu sängystä kivilattialle, nukkunut jälleen pommiin, ollut ihan down suurimman osa päivästä, ja pistäny vastaan lähes joka asiassa. Yhellekään vitsille en oo jaksanu nauraa, edes sellasta kohteliasta "oletpas hauska"- naurua. Lisäks hengasin yhen pikkuherran kanssa kartanon portailla, että mummo sai katsella tauluja rauhassa. Herra oli vaan niin ujo, että istui oven takana koko ajan, välillä vähän mua kurkistellen. Joten meidän keskustelu meni sitten aikalailla maY:n yksinpuheluks. Mitäs, höpöttelin siinä Retretistä, itä- ja etelä-Suomen välisistä eroista, autoista, Saksasta ja Tampereesta sitte aikani kuluks. Jos herralla on viidentoista vuoden päästä murrosikäisenä joku tyttö- ja/tai taidekammo, ni tietää ainaki sit syyn.

lauantai 6. elokuuta 2011

Paikoillanne, valmiit

Hengissä ollaan! Ei siis mitään henkeä radikaalisti uhkaavaa tässä oo tapahtunu, mutta aikast hiljaista on ollu tällä saralla hetken aikaa. Syynä ihanainen perheeni, joka tuli etelästä tänne karhujen keskelle ihmettelemään idän menoa vajaan viikon ajaksi. Kuvia on ihan kauheesti, mutta aattelin, että laittelen niitä sitten kuuden tunnin kotimatkalla keskiviikkona. Sit onki tasan viikko aikaa et pitäs asettaa pylly takasin koulun penkille. Jaiks.

Tää viikonloppu on menny ihan kivasti. Eilen vietin pitkän tovin Elloksen katalogin kanssa, ensin sitä selaillen, ja sit loppuajan sen kanssa yhtä maailman sitkeintä kärpästä ympäri art shopia jahdaten. Ollaan mamman kanssa tosiaan kahestaan, loput sakista on etelässä käymässä. Käytiin eilen Pavilla syömässä ja tultiin sit kotiin kattoon Kalevan kisoja. Kisojen loputtua katottiin nelosen leffa Vanilla Sky. Ei huonompi pätkä olleskaan. Tänään havahduin hereille kymmentä vaille kymmenen, kirosin, ja lähetin mammalle viestin että nukuin pommiin, ja tuun näyttelyn puolelle asap. Sitten pimeni jälleen vintti ihan kokonaan, ja heräsin seuraavaksi puoli kahdeltatoista, kun mamma soittaa, että liukastuinko saippuaan, vai mikä kestää. Kävin suihkussa, ja heitin vaatteet ja meikkipohjan päälle ja kirmasin duuniin. Hengasin siis koko päivän ilman silmämeikkiä! Eikä kauheen moni säikähtäny, tai ainaka sitä sen kummemmin näyttäny. Tarkotus oli mennä Paville syömään ja kuunteleen jotain vuoden nakki tangokuningatarta, mutta se keikka jää ilmeisesti väliin, joten nyt ruudulla pyörii taas Kalevan kisat. Petteri Lax on kuuuuuma! Eikä toi yks seiväshyppääjäkään huonon näkönen oo ... ;) monen vuoteen ei oo tullu seurattuu Suomen huippua yu:n saralla, joten suurin osa urheilijoista on ihan outoja. Toisaalta taas osa on omia vanhoja kilpakumppaneita. Hassua. Mutta miesten pituushyppy oli yltiösöpön osanottajakaartin lisäksi yllättävän kovatasoinen ja jännä. En oo muuten päässy vieläkään siitä tavasta eroon, että jännitän kovin pikamatkojen lähtöjä. Itse olin mestari noiden reaktiolähtöjen kanssa. Nykyäänhän se on sillai, että heti ekasta varaslähdöstä voidaan fuskata. Morjens, olis aika monet kisat jääny tältä tytöltä juoksematta, jos toi sääntö ois päteny viitisen vuotta sitten.

Nyt mussutan kana-feta salaattia ja mietin, viittisiskö lähtee tonne vesisateeseen ostamaan karkkia. Mamma juoruu puhelimessa, joten oon onkinu tost kulhost kaikki kanat ja fetat 8) Oi oi, nyt toi söpis-Salomäki hyppää taas! Mä jatkan urheilun seuraamista. Näkyyy! :)