tiistai 24. huhtikuuta 2012

Laita blondin pyörä lukkoon ja anna sille kaksi avainta

Muistatteko tämän? Noh, tänään, kun lähdin kouluun, oli pyöräni toinen lukko todella jäykkä. Avain ei olisi millään halunnut mennä sisään, joten jätin sen puolitiehen ja käänsin. Ei hyvä. Avain meinaan vääntyi niin kauan, kunnes napsahti siististi keskeltä poikki. Onneksi katkennut pää ei kuitenkaan jäänyt lukkoon sisälle, joten lähdin talsimaan opinahjolleni jalan, ja ajattelin hoitavani asian iltapäivällä.

Kun sitten tulin koulusta kotiin, kipaisin hakemaan vara-avaimen ja koitin lukon aukaisua uudemman kerran. Jälleen kerran avain jäi puolitiehen, ja jälleen kerran May käytti vähäisiä voimiaan ja väänsi avaimen poikki. Kiva, kaksi katkennutta avainta ja edelleen lukossa oleva pyörä. Hetken paikallaan pyörittyäni, marssin viereiselle rakennustyömaalle ja kysyin, olisiko heillä mitään vehjettä, millä lukon vaijerin saisi katki. Hetken arvailtuaan raksaherra kysyi, että missä se mun fillari on. Näytin, että ihan tossa vieressä ja muuraushommissa ollut herra lähti mukaani kattomaan aikaansaannostani. "Ei meillä kyllä mitään tohon oo. Tollaseen putkilukkoon vois löytyy metallipihdit (??), mutta toi vaijeri on liian paksu. Taitaa nyt jäädä pyöräilyt pyöräilemättä."
Photobucket
Pyöräasiantuntijani J käski hankkia jostain rälläkän. Aivan, mullahan on niitä aina kolme takataskussa, ihan varmuuden vuoks. Siispä kirjotin nyt naamakirjaan meijän luokan sivulle avunhuudon, jos joku omistaisi jonkun vempeleen, jolla ton hiton lukon saisi poikki. Vähän matkan päässä olisi kuulemma myös pyöräliike, mutta dilemma on, että miten mä sen pyörän sinne oikein roudaan? Ehkä mä rimpautan sinne ensin ja kysyn, että onko niillä ylipäätään mitään, millä ton lukon saisi poikki. Tosin koko yrityksellä ei ole nettisivuja (whoot miten on mahdollista?) joten en tiedä onko koko pulju enää edes auki.
Photobucket
Kyllä on taas visaista tämä pienen ihmisen elo. Nyt tars ehkä vähän lueskella noita koulujuttuja ja lähteä sitten illansuussa rautatieasemalle. Yksi kaverin kaveri lentää Italiasta Tampereelle, mutta asuu Kuopiossa. Hänen koneensa kuulemma laskeutuu klo 20:00 ja samaan aikaan lähtee viimeinen juna Kuopioon. Niinpä kaverini kysäisi multa, että voiko neito tulla yöksi luokseni, että hän sitten pääsee jatkamaan matkaansa aamulla. Ja tottahan toki tänne mahtuu, varsinkin, kun K lähtee yöllä ihanan Barcelonan kautta kohti Etelä-Amerikkaa ja jättää mut tänne yksin huhuilemaan isoon kämpään ihan yksin. Möh, kyllä mullekin kelpais kaksi ja puoli kuukautta Etelä-Amerikan ympärireissausta. Mutta hei, eikös se niin mee, että Punkaharju on Suomen Brasilia?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

May kiittää kommentoinnistasi :)